Kävin vierailulla Ilmaristen koululla 3.2.2012

14.02.2012 21:23

Perjanatina 3.2.2012 kävin vierailulla Ilmaristen koululla Liedossa. Oppilaat esittivät runsaasti hyviä kysymyksiä eduskunnasta ja kansanedustajan työstä. Paikallinen lehti Turun Tienoo teki vierailusta jutun ja voit lukea sen täältä.

1 kommentti

Kunnat yhteen muttei pakolla

08.02.2012 21:12

Tällä hetkellä sata palkansaajaa huolehtii noin 52:sta työelämän ulkopuolella olevasta. Huoltosuhde muuttuu siten, että neljän vuoden päästä luku on lähes 60 ja vuonna 2025 jo lähes 70. Vuonna 2020 Suomessa lasketaan olevan 20 sellaista kuntaa, jossa tämä huoltosuhde ylittää sadan. Ei kuulosta kovin elinvoimaiselta.

Kunnan on pystyttävä itse tuottamaan palvelunsa

On useasti todettu, että tarvitaan vähintään 20.000 asukkaan kunta, jotta se palveluiden tehokkaan järjestämisen kannalta on riittävän suuri kokonaisuus. Suomen 336 kunnasta vain 56 täyttää tämän väkimäärän. Varsinais-Suomen 28 kunnasta näitä on vain Turku, Raisio, Salo ja Kaarina. On moneen kertaan huomattu kuinka pienen kunnan on vaikeaa rekrytoida mm. tarpeeksi lääkäreitä. Tämä taas on saattanut olla vaikuttamassa siihen, että jopa kunnan kaikki terveyspalvelut on annettu markkinavoimien haltuun tekemällä niiden hoidosta sopimus yksityisen palveluntuottajan kanssa. Sivuhuomautuksena voisi sanoa, että nykyään jo 27 % sosiaali- ja terveyshuollon palveluista tuotetaan yksityisen sektorin toimesta. Palvelun tuottajan kannalta tämä bisnes onkin kannattavaa, sillä tuotot näiden palveluidemme tuotannosta ovat usein kaksinkertaiset muuhun bisneksen verrattuna. Ikävää on, että näin tuotettuja palveluita on demokraattisesti vaikeaa valvoa.

Rahat palveluihin, ei byrokratiaan

Pienissä kunnissa myös taloudenpito saattaa olla kovin haasteellista. Suomessa on joitakin kuntia joiden veroprosentti olisi jopa 70 % ilman valtionapua. Kuntatalouden vahvistaminen on siis enemmän kuin tarpeen. Nykyisillä tietohallintojärjestelmillä pystyttäisiin hoitamaan moninkertainen työmäärä aikaisempaan verrattuna. On selvä, että jos useampia kunnantaloja yhdistetään saman katon alle, byrokratia ja samalla kustannukset vähenevät. Meidän ei pidäkään rakastua niihin kunnantalojen seiniin, vaan palveluihin. Kuntauudistuksen myötä tulisikin määritellä ne palvelut, joita kuntalaisille tulee lähipalveluna tarjota. Kuntaliitoksen ei tule tarkoittaa sitä, että ne tärkeät terveys-, koulu- ja päivähoitopalvelut karkaisivat kauas kuntakeskukseen, vaikka hallinto sinne vietäisiinkin.

Vahva peruskunta pystyy parhaiten tarjoamaan kuntalaisille laadukkaat palvelut ilman mitään monimutkaisia hallinnollisia yhteistyöhimmeleitä, joissa päätöksenteko on monissa tapauksissa karannut kauas kuntapäättäjiltä demokratian ulottumattomiin. Kuntauudistuksessa onkin kyse mitä suuremmassa määrin myös demokraattisen päätöksenteon vahvistamisesta.

Uudistusta tarvitaan, mutta vapaaehtoisesti ja yhteistyöllä

Kuntauudistus on välttämätön, jotta pystytään saamaan aikaan vahvat ja elinvoimaiset peruskunnat, jotka voivat turvata peruspalvelut jokaiselle suomalaiselle huolehtien väestörakenteen mukanaan tuomasta palveluiden massiivisesta lisätarpeesta. Asiassa ei pidä kuitenkaan hosua; hyvä tavoite toteutukselle olisi 2017, jolloin uusi valtuustokausi muutenkin alkaa. Myöskään pakkoliitoksin tätä suurta uudistusta ei saada aikaan, vaan se pitää tehdä yhteistyössä kuntien ja valtion kesken. On toivottavaa, että myös oppositio  vastaa kutsuun ja tulee mukaan uudistustyöhön, sillä kyse on meidän kaikkien palveluista. Juuri julkaistu työryhmän esitys toimii hyvänä keskustelun aloituksena tälle prosessille.

2 kommenttia

Kävin YLE Turun haastattelussa

01.02.2012 12:51

Kävin YLE Turun Radion kansanedustajahaastattelussa 19.12.2011 yhdessä Timo Kauniston (kesk.) kanssa.  Voit kuunnella haastattelun YLE Areenasta.

Kommentoi

Kävin YLE Puheen Politiikkaradion vieraana

01.02.2012 12:49

Kävin keskiviikkona 30.11.2011 YLE Puheen Politiikkaradio-ohjelman vieraana. Keskustelimme mm. tuloeroista, nuorisotyöttömyydestä ja vanhuspalvelulaista. Voit kuunnella ohjelman Yle Areenasta painamalla tätä.

Kommentoi

Myrskyn jälkeen

05.01.2012 13:37

Tapanin- ja Hannunpäivän myrskytuhojen seurauksena kymmenettuhannet kotitaloudet ovat olleet vailla sähköä eri puolilla maata ja erityisesti täällä Varsinais-Suomessa. Kysymys ei pelkästään ole ollut siitä, ettei ole voitu käyttää kodinkoneita tai pakastin on sulanut. Monilla on sähköstä vahvasti riippuvainen lämmitysjärjestelmä, veden tulo on voinut loppua, samoin viemärit lakata toimimasta. Aineelliset vahingot olisivat olleet vielä paljon suurempia, jos myrskyjä olisivat seuranneet paukkupakkaset.

Puhelinten toimimattomuus on turvallisuusriski

Myös puhelinten toiminta vaikeutui. Matkapuhelinten tukiasemat eivät toimineet eikä puhelinta voi edes ladata ilman sähköä. Suurin ongelma onkin ollut miten pyytää apua ilman puhelinta. Toisaalta taas hätäkeskukset ovat ruuhkautuneet sinne kuulumattomista soitoista koskien sähkökatkoja ja apua todella tarvinneet eivät aina ole saaneet tästä johtuen apua ajoissa paikalle. Sähköjen palauttaminen on paikoin kestänyt yli viikon. Tämä on kohtuuttoman pitkä aika varsinkin lapsiperheille ja ikäihmisille. Kohtuutonta on myös ollut asiasta tiedottaminen tai pikemminkin sen puute. Ihmisten olisi helpompi odottaa, kun tietäisi milloin sähköt saadaan takaisin. Näinä päivinä on tullut esille paljon yhteiskunnan toimintaan liittyviä epäkohtia, joihin nyt tulee puuttua.

Olemme yhä enemmän riippuvaisia erilaisista tieto- ja viestintäjärjestelmistä. Koska olemme tänä päivänä teknologian armoilla, on sen toimivuus turvattava myös kaikenlaisissa ääriolosuhteissa. Erityisesti poikkeusoloissa on tärkeää, että pääsy hätäpalveluihin on turvattu myös verkon häiriötilanteissa mahdollisimman luotettavasti. Tietoliikenneyhteyksien häiriöt eivät saa muodostaa turvallisuusuhkaa yhdellekään kansalaiselle.

Mitä sanoo laki?

Viestintämarkkinalain mukaan yleiset viestintäverkot ja viestintäpalvelut on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että ne toimivat mahdollisimman luotettavasti myös häiriötilanteissa. Verkkojen ja palvelujen on kestettävä normaalit odotettavissa olevat ilmastolliset ja muut ulkoiset häiriöt.  Joulun jälkeisissä myrskyissä näin ei todella tapahtunut. 

Sähköyhtiöiden toiminnassa paljon parannettavaa

Nyt olisi tarkistettava sähköyhtiöiden velvollisuuksia vastaavanlaisissa häiriötilanteissa. On huomattava, että sähkön saannin varmistaminen palvelee lukuisia muitakin yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömiä toimintoja. Nyt koettujen myrskyjen vaikutukset olisivat olleet moninkertaiset, jos esimerkiksi koulut tai päiväkodit eivät olisi olleet joululomilla. Sairaaloiden ja esimerkiksi vanhainkotien on kuitenkin välttämätöntä saada sähköä ilman pitkäaikaisia häiriöitä.

Ratkaisuja on löydettävä

Ratkaisuksi ongelmaan on esitetty Ruotsin mallin mukaista sähköjohtojen enenevää maakaapelointia. Kysymyksessä on kuitenkin vuosikymmenien mittainen miljardiluokan hanke, jonka sähkön käyttäjät lopulta maksavat. Tähän malliin tulee meidän silti Suomessakin edetä. Pikaisempi ratkaisu voisi olla sähkömarkkinalain täydentäminen siten, että sähköverkkoyhtiöt velvoitetaan varautumaan entistä paremmin ja nopeammin laajojen häiriöiden korjaamiseen. Ei pitäisi olla yllätys, että Suomessa sähkölinjat kulkevat metsässä ja että tuuli- ja lumiongelmien vuoksi puita saattaa kaatua linjoille.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi

Eriarvoisuus näkyy jo elinvuosissa

04.01.2012 13:19

Heikot signaalit ovat nykyhetkessä pilkahtelevia vihjauksia merkittävistä muutoksista, jotka ovat tulollaan yhteiskunnan eri elämänalueilla. Usein ne ovat jotakin outoa, vierasta tai häiritsevää, jota on vaikeaa pukea sanoiksi. Heikot signaalit on syytä tiedostaa hyvissä ajoin, jotta niihin voidaan puuttua ennen niiden muuttumista vahvoiksi signaaleiksi, täydeksi todellisuudeksi. Heikosta signaalista vahvaksi on huolestuttavan kovaa vauhtia muuttumassa suomalainen eriarvoisuuden kasvu.  

Erot elinajanodotteessa kertoo eriarvoisuudesta 

Siitä kertoo se, että suomalainen köyhä mies elää 12,5 vuotta lyhyemmän elämän kuin rikas mies. Terveyserojen kasvu tuli esiin vastikään julkaistussa tutkimuksessa. Siitä selviää, että kuilu ylimmän ja alimman tuloryhmän välillä elinajanodotteessa on revähtänyt parissa vuosikymmenessä 35-vuotiailla miehillä 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen ja naisilla 3,9 vuodesta 6,8 vuoteen. Hyvätuloinen 35-vuotias suomalainen nainen elää siis keskimäärin 86,2-vuotiaaksi ja hyvätuloinen mies 82-vuotiaaksi. Köyhimpien 35-vuotiaiden elinajan odote on naisilla 79,4 ja miehillä 69,5 vuotta. Tutkimus osoittaa, että juuri tuloilla on suurin vaikutus elinajanodotteeseen. Ammattiasemallakin on merkitystä, muttei niin suurta kuin tulotasolla. Lyhimmän elämän elävässä ryhmässä oli suuri edustus työttömillä ja perusturvan varassa olevilla. 

Yksinäisyys, köyhyys ja huonot elintavat terveysriskejä 

Voidaan kysyä onko heikko toimeentulo itsessään terveysriski, vai putoavatko sairaat ja vajaakuntoiset alimpaan tuloluokkaan siksi, etteivät yhteiskunnan turvaverkot mm. julkinen terveydenhuolto toimi kunnolla? Vai eikö köyhällä ole varaa terveyskuluihin tai eikö köyhän vaivoja oteta vakavasti? Jo ennestään on tiedetty, että hyvä koulutus, pysyvä työpaikka ja vakaa parisuhde ovat riittävän ja monipuolisen ravinnon sekä terveiden elintapojen ohella tekijöitä, jotka vaikuttavat elinajanodotteeseen. Juuri nämä usein puuttuvat köyhiltä. Yhden hengen talouksien osuus köyhistä on peräti 30 prosenttia eli parisuhteen puuttuminen on köyhyysriski. Työttömyyden lisäksi myös alkoholi tappaa tehokkaasti. Miehillä kolmannes ja naisilla neljännes erojen kasvusta johtuu alkoholin aiheuttamista sairauksista. Näin on käynyt Suomessa, vaikka suomalaisten alkoholinkulutus on eurooppalaisittain keskitasoista. 

Alimmassa tuloviidenneksessä elinajanodotteen kasvu pysähtyi jo 1990-luvun alussa, samaan aikaan kun köyhyysaste alkoi nousta. Suomalaisten köyhyys onkin kaksinkertaistunut parin viime vuosikymmenen aikana. Köyhyysaste oli kuusi prosenttia vuonna 1993 ja vuonna 2009 se oli tuplaantunut 13 prosenttiin. Huolestuttavinta tulevaisuuden kannalta on se, että kaikkein suurin köyhien ryhmä on alle 35-vuotiaat, joiden osuus on jopa yli 40 prosenttia. Kun tähän lisätään se, että työikäisistä 600.000 on ilman koulutusta ja heistä 100.000 on 25-34 vuotiaita niin meidän on syytä todella olla huolissamme.  

Mitä voimme tehdä? 

Hallituksen toimin ollaan onneksi puuttumassa näihin ongelmiin nuorten yhteiskuntatakuun avulla eli takaamalla jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja jokaiselle alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka.  Kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien asemaan on myös puututtu parantamalla tämän vuoden alusta perusturvaa sadalla eurolla kuukaudessa. Eriarvoisuuden kasvu voidaan torjua kun poliittista tahtoa riittää. Tällä saralla tekemistä vielä riittää, jotta signaalit saadaan sammutettua.

1 kommentti

Lisää Robin Hoodia

09.11.2011 7:00

Ihmiset ympäri maailman ovat heränneet. Viime talvena arabimaista liikkeelle lähtenyt demokratialiike on inspiroinut ihmisiä myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Ihmiset ovat vihaisia ja haluavat kertoa mielipiteensä kasvavasta epäoikeudenmukaisuudesta. Halutaan työtä ja toimeentuloa. Erityisesti kasvavaan nuorisotyöttömyyteen halutaan puuttua. Yhteistä uudelle liikehdinnälle on ennen kaikkea ahneuteen kyllästyminen.

Yhdysvalloissa tuloerot kasvavat, köyhyys lisääntyy

Vallatkaa Wall Street -liikkeen ytimenä on pettymys siihen, että yhden prosentin varallisuus kasvaa yli ymmärryksen. Rikkain prosentti Yhdysvalloissa omistaa jo lähes 40 prosenttia kaikesta yksityishenkilöiden varallisuudesta. Epätasa-arvoistumiskehitys on ollut nopeaa, sillä 1980-luvulla samaan ei yltänyt edes rikkain kymmenys. Nykyään rikkain kymmenys omistaa peräti 73 % kaikesta varallisuudesta. Muutoksen mahdollisuudet Yhdysvalloissa näyttävät heikoilta, sillä lähes kaikki senaattorit kuuluvat tuohon rikkaimpaan prosenttiin.

Samaan aikaan Yhdysvaltain 99 prosentin joukossa on ihmisiä, jotka tekevät kahta työtä eivätkä silti pysty elättämään perhettään. Ihmisiä, jotka eivät saa sairaanhoitoa, jos heillä ei ole varaa sairasvakuutukseen. Kasvava työttömyys on suuri ongelma ja jopa yli 50 prosenttia nuorista on työttömiä ja 46 miljoonaa ihmistä elää alle köyhyysrajan. Tilanne on vielä räikeämpi mm. Intiassa, jossa tuo rikkain prosentti omistaa jopa 47 % kaikesta varallisuudesta.

Kaduilla vaaditaan muutosta

Nämä jo lähes globaalin mittakaavan saavuttaneet uudet liikkeet ovat ennen kaikkea ruohonjuuritason liikkeitä, joihin ei haluta puolueita eikä poliitikkoja. Ihmiset haluavat toimia ja hakea muutosta itse. Muutoksia on kuitenkin vaikeaa saada aikaan kadulta käsin. Olisikin toivottavaa, että näiden liikkeiden vaatimukset voisivat maailmalla muuttua politiikaksi. Demokraattinen järjestelmähän on jo olemassa sitä varten. Uutta Ranskan vallankumousta emme tarvitse.

Myös rikkaat ovat heräämässä

Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että myös rikkaat itse ovat alkaneet puolustaa korkeampia verojaan. Näin ovat tehneet maailman kolmanneksi rikkain sijoittaja Warren Buffet, joka huomasi maksavansa veroja vain reilut 17 %, vähemmän kuin oma sihteerinsä. Viime viikolla myös Bill Gates asettui kannattamaan Robin Hood -veroa. Mitä tässä siis vielä odotellaan?

Sosiaalinen media osana protestia

Uutta näissä mielenosoituksissa on myös sosiaalisen median hyödyntäminen mm. koollekutsumisessa. Esimerkiksi monissa arabimaissa kännykkäkamerat, YouTube ja Twitter ovat pelastaneet ihmishenkiä, sillä mielenosoittajia on nyt vaikea vaientaa maan alle, sillä kuvat ja videot mielenosoittajien kohtelemisesta väkivalloin leviävät maailmalle hetkessä. Sosiaalinen media on siis varsin vallankumouksellinen väline demokratian apuvälineenä. Eläköön siis kansanvalta.

Suomessa eriarvoistumiseen puututaan jo

Suomessa saamme onneksi elää varsin tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Viime eduskuntavaaleissa työn ja oikeudenmukaisuuden teemat saivat suuren kannatuksen. Meillä Suomessa rikkain prosentti omistaa 20 % kaikesta yksityishenkilöiden varallisuudesta. Meilläkin eriarvoisuus on kuitenkin kasvanut 1980-luvulta kovaa vauhtia eli tehtävää riittää. Onneksi meillä pidetään kiinni pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, jossa jokaiselle taataan yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen, terveydenhuoltoon ja muuhun perusturvaan.

Suomessa teemme myös paljon työttömyyden, erityisesti nuorisotyöttömyyden poistamiseksi. Uusi hallitus myös tasaa tuloeroja, siten että mm. köyhyysaste pienenee ensi vuonna 0,4 %. Nyt päätettyjen toimenpiteiden lisäksi tarvitsemme myös Suomessa erityisen solidaarisuusveron kaikkein rikkaimmille, olkoon se nimeltään vaikka Bill Gatesin mainitsema Robin Hood -vero.

 

Etätyöllä joustoa ja jaksamista työelämään

02.11.2011 12:05

 

Muutama viikko sitten vietettiin kansallista etätyöpäivää. Tuolloin kymmenen tuhatta suomalaista jätti saapumatta työpaikalleen ja työskenteli kotoa käsin. Ympäristökeskuksen mukaan tuon yhden päivän ansiosta Suomen hiilidioksidipäästöt pienenivät hetkellisesti 50 tonnia, ja työmatkoja jäi kulkematta yli 380 000 kilometriä, eli neljä kertaa maapallon ympärysmitta.

 

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen helpottuu 

Etätyöllä tarkoitetaan muualla kuin työnantajan tiloissa tietotekniikkaa apuna käyttäen tehtävää työtä. Sen positiiviset vaikutukset ovat kiistattomia niin ympäristökuormituksen kuin työn laadunkin paranemisen osalta. Nykymaailmassa on kritisoitu paljon työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeutta. Ongelma koskee erityisesti korkeasti koulutettuja, sillä nuorina aikuisina uraa on luotava eikä perhe-elämälle tunnu aina löytyvän aikaa. Etätyössä perheen ja työn yhdistäminen on joustavaa. Lisäksi työpaikkoja on usein tarjolla vain suuremmissa kaupungeissa, mutta nämäkin työtarjoukset olisi mahdollista ottaa vastaan jos osan viikkoa voisi työskennellä kotoa käsin. Myös aikaa ja rahaa säästyy, kun työmatkoja ei tehdä joka arkipäivä.

Vajaakuntoiset työllistyisivät paremmin

Myös vajaakuntoisten tai liikuntarajoitteisten osallistumismahdollisuudet työelämään paranisivat etätyön avulla. Fyysiset tai matkustukselliset rajoitteet eivät estäisi työntekoa. Lisäksi työn ohella opiskelu helpottuisi, kun työajan voisi järjestää välillä itselleen sopivammaksi. On vanhanaikaista ajatella, että työtä voi tehdä vain virka-aikana ja valvotusti työpaikalla.

Myös työnantaja hyötyy

Työnantajakin hyötyy etätyöstä monin tavoin. On todettu, että keskittymiskyvyn paranemisen myötä etätyössä työteho ja tuottavuus paranevat. On itsestään selvää, että työurat pitenevät, kun työntekijä jaksaa ja voi paremmin. Etätyömahdollisuuden tarjoaminen parantaa myös työpaikan houkuttelevuutta ja varmasti myös imagoa. Tänä päivänä työntekijä arvostaa yritystä, joka ottaa huomioon niin ympäristönäkökohdat kuin työntekijän jaksamisesta huolehtimisen.

Etätyön mahdollisuuksia ei aina ymmärretä

Miksi siis vain 15 prosenttia suomalaisista tekee säännöllisesti etätyötä? Koska suurin osa työstä tehdään joka tapauksessa tietokoneella tai muita teknisiä apuvälineitä käyttäen, tuntuu oudolta, että sitä varten pitäisi päivittäin matkustaa työpaikalle. Työnantaja voi aivan hyvin ohjeistaa alaistaan puhelimitse. Etätyön mahdollisuuksia ei aina hyödynnetä edes pitkiä työmatkoja tekevien kohdalla. Jotkin työnantajat eivät laske työajaksi esimerkiksi työmatkalla junassa tehtyä työtä. Tätä tapahtuu valitettavasti myös valtionhallinnossa, jonka tulisi olla edelläkävijä etätyön hyödyntämisessä. Etätyön paremmalla hyötykäytöllä kun olisi positiivisia ja kauaskantoisia vaikutuksia koko kansantalouteemme.

Vanhuspalvelulaissa on kyse ikääntyneiden ihmisoikeuksista

04.10.2011 9:15

Tällä viikolla Suomessa vietetään vanhustenviikkoa. On tärkeää, että teemaviikolla vanhusten ääni saadaan kuuluviin, sillä liian usein vanhusten aseman parantaminen jää sananhelinäksi juhlapuheisiin.

Vanhuspalvelulaki saadaan vihdoin

Suomi on hyvinvointivaltio, jossa heikoimmista pidetään huolta. Vanhusten kohdalla törmätään kuitenkin liian usein riittämättömiin palveluihin.  Lähes kaikilla muilla ihmisryhmillä vanhuksia lukuun ottamatta on puolellaan oikea laki, kuten peruskoululaki, päivähoitolaki tai vammaispalvelulaki. Vanhuspalvelulakia ei kuitenkaan vieläkään ole saatu säädettyä, siitä huolimatta että ensimmäisen kerran sellainen esiteltiin jo vuonna 1974. Viime aikoina on otettu merkittäviä askeleita eteenpäin taistelussa vanhusten oikeuksien puolesta. Vanhuspalvelulaki on nyt kirjattu hallitusohjelmatavoitteisiin, ja sen on määrä astua voimaan vuoden 2013 alussa.

Uudessa laissa paljon hyvää…

Uuden lain myötä vanhusten asema paranee monin eri tavoin. Lakiehdotuksen mukaan ennaltaehkäisevää toimintaa lisätään ja vanhusten osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta vahvistetaan. Lisäksi vanhukset saisivat kunnalta oman sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen vastuuhenkilökseen. Tämä vastuuhenkilö olisi vanhuksen apuna ja tukena niin käytännön asioissa, kuten esimerkiksi hoito- tai hoivatarpeen suunnittelussa kuin opastajana esimerkiksi sosiaaliturva-asioissa. Lisäksi kuntiin perustettaisiin lakisääteiset vanhusneuvostot ajamaan juuri iäkkäitä koskevia asioita.

…mutta muutoksia tarvitaan vielä

Toivottavaa on, että lakiin saadaan vielä tehtyä joitakin parannuksia niiden ehdotusten perusteella, joita lakiluonnos lausuntokierroksella sai. Esimerkiksi henkilöstömitoituksista kaivataan lakiin selkeää kirjausta. Tällä hetkellä mitoitukset ovat vain suosituksia. On voitu huomata, että pelkät suositukset eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan lain velvoittavuutta. Myös ammattitaitoisesta hoitohenkilökunnasta on pulaa. On pidettävä huoli siitä, että meillä on tarpeeksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja nimenomaan geriatrian ammattilaisia toteuttamassa vanhusten palveluita.

Raha ei saa olla este

Kun vanhusten palveluista puhutaan, nousee aina esiin kustannuskysymys. Useissa vanhuspalvelulaista annetuissa lausunnoissa kannettiin huolta siitä, että kuntien kustannukset nousevat korkeiksi. Toisaalta lain ennaltaehkäisevän painotuksen myötä saadaan varmasti aikaan myös säästöjä. On asioita, joita ei voida mitata rahassa. Vanhusten oikeus laadukkaaseen ja riittävään hoitoon on yksi niistä.

Vanhusten aseman turvaaminen ei saa jäädä kiinni rahasta, sillä vanhusten ihmisarvoisen hoidon ja hoivan turvaamisessa on kyse ihmisoikeuksista. Toivotan turvallista ja ihmisarvoista vanhusten viikkoa kaikille!

Maalitaulujen maalaamisesta

14.09.2011 19:10

 

Mustana perjantaina 22.7. yhteiskunnallisesti aktiiviset demokraattiseen vaikuttamiseen uskovat norjalaiset nuoret joutuivat häikäilemättömän murhaajan uhreiksi. Teon motiivit lähtivät ahdasmielisestä ja suvaitsemattomasta keskustelusta, vihapuheesta, joka on vierasta ja pelottavaa kaikille, jotka kannattavat avointa, demokraattista ja suvaitsevaa yhteiskuntaa.

 Vihapuheet

Wikipedian mukaan vihapuheella tarkoitetaan sellaista ilmaisua, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuviha, muukalaisviha, antisemitismi tai muunlainen viha, joka perustuu suvaitsemattomuuteen. Myös Suomessa on huolestuttavasti lisääntynyt ahdasmielinen ja suvaitsematon ajattelu ja jopa suoranainen rasismi. Meidän kaikkien velvollisuus onkin puuttua näkyvästi ja määrätietoisesti tämän pienen vähemmistön toimintaan, joka ruokkii esimerkiksi muukalaisvihaa.

Avointa keskustelua

Suvaitsemattomuutta vähentää avoin keskustelu vastaavien ilmiöiden syistä ja seurauksista. Myös maahanmuutosta ja sen ongelmista tulee voida keskustella. Aika usein ennakkoluulojen syynä ovat tietämättömyys tai väärät käsitykset. Monet ennakkoluulot olisivatkin oikaistavissa oikealla tiedolla. Väärien tietojen antaminen ja niiden edelleen levittely onkin yksi vihapuheen lisääntymisen syy. Monet esimerkiksi virheellisesti luulevat, että maahanmuuttajat saavat enemmän toimeentulotukea kuin muut. Toinen yleinen virhekäsitys on, että maahanmuuttajat syyllistyvät kantaväestöä enemmän rikoksiin, vaikka rikollisuusprosentti todellisuudessa on sama maahanmuuttajien ja kantaväestön keskuudessa.

 Suomalaiset maastamuuttajat

Meidän suomalaisten tulee muistaa myös oma muuttoliikettä ja maastamuuttoa koskeva historiamme. 1800-luvun lopulta alkaneen muuttoliikkeen myötä Suomesta on muuttanut viimeisen 150 vuoden aikana noin miljoona ihmistä siirtolaisiksi ulkomaille. Mikäli nämä ihmiset eivät olisi muuttaneet ulkomaille, meitä Suomalaisia olisi nyt reilut 7 miljoonaa nykyisen 5,4 miljoonan sijasta. Tuota vajetta ovat korvanneet maahanmuuttajat, joiden tulo maahamme alkoi suuremmassa mittakaavassa 1990-luvulla. Ulkomailla syntyneitä on maassamme tällä hetkellä noin 255 000. Määrä on aika vähäinen verrattuna Suomesta pois muuttaneisiin.

 Sananvapaus ei ole herjaamista

Meillä on ja saa olla erilaisia näkemyksiä asioista. Ilman demokraattista ja avointa keskustelua yhteiskunnan kehitys jämähtää paikoilleen. Toisen ihmisen ihmisarvon kunnioittamisen pitää olla tämän keskustelun lähtökohta. Meidän kaikkien tulee perustuslain mukaisesti sitoutua ihmisarvon loukkaamattomuuteen ja tasa-arvoon. Ne, jotka kritisoivat koko vihapuhemääritelmää, vetoavat usein sananvapauteen. On kysyttävä, mitä tekemistä sananvapaudella on herjaamisen kanssa? Minusta sananvapauden ja herjaamisen välille ei nyt eikä tulevaisuudessa pidä vetää yhtäläisyysmerkkejä. Ainakin minulle sananvapaus merkitsee aivan muuta: mahdollisuutta vaikuttaa tärkeiksi kokemiini asioihin ja mahdollisuutta kritisoida yhteiskunnan epäkohtia. 

Maalitaulujen maalaaminen 

Suomalaisessa yhteiskunnassa kaikki ovat ainakin julkisesti sanoutuneet irti väkivallasta. Meillä on kuitenkin ihmisryhmiä, jotka maalaavat maalitauluja valmiiksi. Voivatko nämä ihmisryhmät olla olematta vastuussa, jos joku tämmöiseen maalitauluun ampuu?

 

1 2 3