Köyhän lyhyempi elämä
01.02.2012 17:06
Julkaistu Kulmakunnassa 1.2.2012
Suomalainen köyhä mies elää 12,5 vuotta lyhyemmän elämän kuin rikas mies. Tämä tuli esiin vastikään tehdyssä tutkimuksessa, jossa todettiin, että hyvätuloinen 35-vuotias suomalainen nainen elää keskimäärin 86,2-vuotiaaksi, mutta köyhä vain 79,4 -vuotiaaksi ja hyvätuloinen mies 82-vuotiaaksi, mutta köyhä vain 69,5 -vuotiaaksi.
Onko heikko toimeentulo itsessään terveysriski? Jo ennestään on tiedetty, että hyvä koulutus, pysyvä työpaikka ja vakaa parisuhde ovat riittävän ja monipuolisen ravinnon sekä terveiden elintapojen ohella tekijöitä, jotka vaikuttavat elinajanodotteeseen. Juuri nämä usein puuttuvat köyhiltä. Työttömyyden lisäksi myös alkoholi tappaa tehokkaasti, sillä 25-30% erojen kasvusta johtuu alkoholin aiheuttamista sairauksista.
Suomalaisten köyhyys on kaksinkertaistunut parin viime vuosikymmenen aikana samaan aikaan kun elinajanodotteen kasvu pysähtyi. Huolestuttavinta tulevaisuuden kannalta on se, että kaikkein suurin köyhien ryhmä on alle 35-vuotiaat. Kun tähän lisätään se, että heistä 100.000 on ilman koulutusta, niin meidän on syytä todella olla huolissamme.
Hallituksen toimin ollaan onneksi puuttumassa näihin ongelmiin mm. nuorten yhteiskuntatakuun avulla eli takaamalla jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja jokaiselle alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka. Kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien asemaan on puututtu parantamalla tämän vuoden alusta perusturvaa noin sadalla eurolla kuukaudessa.
Eriarvoisuuden kasvu voidaan torjua kun poliittista tahtoa riittää. Parantamisen varaa tässä on ja nyt tuleekin saada aikaan lisää Robin Hoodia eli mm. veronkorotukset tulee tulevina tiukkoina aikoina kohdistaa niille, joilla on veronmaksukykyä eli suurituloisille.
6 kommenttia
Köyhän ja rikkaan eripituiset elinvuodet
04.01.2012 12:30
Julkaistu Turkulaisessa 4.1.2012
Heikot signaalit ovat nykyhetkessä pilkahtelevia vihjauksia merkittävistä tulollaan olevista muutoksista. Heikot signaalit on syytä tiedostaa hyvissä ajoin, jotta niihin voidaan puuttua ennen niiden muuttumista täydeksi todellisuudeksi. Heikosta signaalista vahvaksi on huolestuttavan kovaa vauhtia muuttumassa suomalainen eriarvoisuuden kasvu.
Suomalainen köyhä mies elää 12,5 vuotta lyhyemmän elämän kuin rikas mies. Uuden tutkimuksen mukaan on kuilu ylimmän ja alimman tuloryhmän välillä elinajanodotteessa revähtänyt parin vuosikymmenen aikana 35-vuotiailla miehillä 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen ja naisilla 3,9 vuodesta 6,8 vuoteen. Hyvätuloinen 35-vuotias suomalainen nainen elää siis keskimäärin 86,2-vuotiaaksi (köyhä 79,4) ja hyvätuloinen mies 82-vuotiaaksi (köyhä 69,5). Tutkimuksen mukaan juuri tuloilla on suurin vaikutus elinajanodotteeseen.
Voidaan kysyä onko heikko toimeentulo terveysriski, vai putoavatko sairaat ja vajaakuntoiset alimpaan tuloluokkaan yhteiskunnan turvaverkkojen toimimattomuuden takia? Vai eikö köyhällä ole varaa terveyskuluihin? Jo ennestään on tiedetty, että hyvä koulutus, pysyvä työpaikka ja vakaa parisuhde ovat riittävän ja monipuolisen ravinnon sekä terveiden elintapojen ohella tekijöitä, jotka vaikuttavat elinajanodotteeseen. Juuri nämä usein puuttuvat köyhiltä. Alkoholillakin on osansa elinikään, sillä miehillä kolmannes ja naisilla neljännes eliniän erojen kasvusta johtuu juuri alkoholin aiheuttamista sairauksista.
Alimmassa tuloviidenneksessä elinajanodotteen kasvu pysähtyi jo 1990-luvun alussa, samaan aikaan kun köyhyysaste alkoi nousta. Suomalaisten köyhyys onkin kaksinkertaistunut parin viime vuosikymmenen aikana. Köyhyysaste oli kuusi prosenttia vuonna 1993 ja vuonna 2009 se oli tuplaantunut 13 %:iin. Huolestuttavinta tulevaisuuden kannalta on se, että kaikkein suurin köyhien ryhmä on alle 35-vuotiaat, joiden osuus on jopa yli 40 %. Kun tähän lisätään se, että jopa 100.000 on 25-34 vuotiaista on ilman koulutusta niin meidän on syytä todella olla huolissamme.
Hallituksen toimin puututaan näihin ongelmiin mm. nuorten yhteiskuntatakuun avulla eli takaamalla jokaiselle alle 25-vuotiaalle työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka. Kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien asemaa helpotetaan parantamalla tämän vuoden alusta perusturvaa sadalla eurolla kuukaudessa. Eriarvoisuuden kasvua voidaan torjua kun poliittista tahtoa riittää. Tällä saralla tekemistä silti vielä riittää, jotta nämä signaalit saadaan kokonaan sammutettua.
1 kommentti
Myrskyn jälkeen
04.01.2012 12:24
Julkaistu Kulmakunnassa 4.1.2012
Tapanin- ja Hannunpäivän myrskytuhojen seurauksena kymmenet tuhannet kotitaloudet ovat olleet vailla sähköä eri puolilla maata ja erityisesti täällä Varsinais-Suomessa, ihan tässä Kulmakunnan tuntumassakin. Kysymys ei pelkästään ole ollut siitä, ettei ole voitu käyttää kodinkoneita tai pakastin on sulanut. Monilla on sähköstä vahvasti riippuvainen lämmitysjärjestelmä, veden tulo on voinut loppua, samoin viemärit lakata toimimasta. Aineelliset vahingot olisivat olleet vielä paljon suurempia, jos myrskyjä olisivat seuranneet paukkupakkaset.
Myös puhelinten toiminta vaikeutui. Matkapuhelinten tukiasemat eivät toimineet eikä puhelinta voi edes ladata ilman sähköä. Suurin ongelma onkin ollut miten pyytää apua ilman puhelinta. Toisaalta taas hätäkeskukset ovat ruuhkautuneet sinne kuulumattomista soitoista koskien sähkökatkoja ja apua todella tarvinneet eivät aina ole saaneet tästä johtuen apua ajoissa paikalle. Sähköjen palauttaminen on paikoin kestänyt yli viikon. Tämä on kohtuuttoman pitkä aika varsinkin lapsiperheille ja ikäihmisille. Kohtuutonta on myös ollut asiasta tiedottaminen tai pikemminkin sen puute. Ihmisten olisi helpompi odottaa, kun tietäisi milloin sähköt saadaan takaisin. Näinä päivinä on tullut esille paljon yhteiskunnan toimintaan liittyviä epäkohtia, joihin nyt tulee puuttua.
Ratkaisuksi ongelmaan on esitetty Ruotsin mallin mukaista sähköjohtojen enenevää maakaapelointia. Kysymyksessä on kuitenkin vuosikymmenien mittainen miljardiluokan hanke, jonka sähkön käyttäjät lopulta maksavat. Tähän malliin tulee meidän silti Suomessakin edetä. Pikaisempi ratkaisu voisi olla sähkömarkkinalain täydentäminen siten, että sähköverkkoyhtiöt velvoitetaan varautumaan entistä paremmin ja nopeammin laajojen häiriöiden korjaamiseen. Ei pitäisi olla yllätys, että Suomessa sähkölinjat kulkevat metsässä ja että tuuli- ja lumiongelmien vuoksi puita saattaa kaatua linjoille.
Kommentoi
Nyt pidetään lupaukset
08.12.2011 16:02
Julkaistu Kulmakunnassa 7.12.2011
Aika usein poliittisia puolueita arvostellaan siitä, että kaikenlaista hyvää luvataan, mutta vaalien jälkeen lupaukset unohdetaan ja vanha linja jatkuu. Tämä kritiikki on nyt otettu vakavasti. On mietitty miten luottamus politiikkaan voidaan palauttaa. Olimmekin viime vaalien alla hyvin tarkkoja siitä, että lupasimme vain sellaisia asioita, joiden toteuttamisen oikeasti näimme olevan mahdollista, mikäli hallitusvastuuseen pääsemme. Näin voin ainakin sanoa oman puolueeni, sosialidemokraattien, osalta. Maailmassa on niin paljon parannettavaa, mutta resurssien niukkuudesta johtuen on pakko keskittyä joihinkin kaikkein tärkeimpiin asioihin.
Omassa puolueessani lähdimme vaaleihin teemoilla työ ja oikeudenmukaisuus. Lupasimme tavoitella mm. nuorten yhteiskuntatakuuta eli sitä, että kaikille nuorille taataan työ-, opiskelu tai harjoittelupaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä. Lupasimme myös parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa 100 eurolla kuukaudessa sekä verotuksen oikeudenmukaisuutta eli sitä että verot määrätään yhä enemmän maksukyvyn mukaan. Meille oli kynnyskysymyksenä myös se, ettei eläkeikää nosteta ja että harmaata taloutta kitketään. Lupasimme myös sen, että jatkossa tuemme muita euromaita vain, jos saamme vakuudet.
Suomen linja onkin nyt muuttunut keskeisissä politiikan kysymyksissä. Mm. nämä kaikki mainitsemani lupaukset on nyt lunastettu. Ne ovat mukana hallitusohjemassa ja ensi vuoden budjettiesityksessä ihan niin kuin lupasimme. Politiikka on toki aina yhteistyötä. Mikään puolue ei pysty yksinään saavuttamaan omia tavoitteitaan, vaan siihen tarvitaan yhteistä sitoutumista ja yhteistyötä kaikkien hallituspuolueiden kesken.
3 kommenttia
Ihmiset haluavat lisää Robin Hoodia
09.11.2011 11:44
Julkaistu Turkulaisessa 9.11.2011
Ihmiset ympäri maailman ovat heränneet. Viime talvena Arabimaista leviämään lähtenyt demokratialiike on inspiroinut ihmisiä myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Ihmiset ovat vihaisia ja haluavat kertoa mielipiteensä kasvavasta epäoikeudenmukaisuudesta. Halutaan työtä ja toimeentuloa. Yhteistä uudelle liikehdinnälle on kyllästyminen ahneuteen. Vallatkaa Wall Street -liikkeen ytimenä on pettymys siihen, että rikkain prosentti Yhdysvalloissa omistaa jo lähes 40 % kaikesta yksityishenkilöiden varallisuudesta. Tuloerojen kasvu on ollut nopeaa, sillä 1980-luvulla samaan ei yltänyt edes rikkain kymmenys. Nykyään rikkain kymmenys omistaa peräti 73 % kaikesta varallisuudesta.
Samaan aikaan Yhdysvaltain 99 % joukossa on ihmisiä, jotka tekevät kahta työtä eivätkä silti pysty elättämään perhettään. Ihmisiä, jotka eivät saa sairaanhoitoa, jos heillä ei ole varaa sairausvakuutukseen. Nuorista yli 50 % on työttömänä ja 46 miljoonaa ihmistä elää alle köyhyysrajan.
Nämä globaaleiksi muodostuneet uudet liikkeet ovat ruohonjuuritason liikkeitä, joihin ei haluta mukaan puolueita tai poliitikkoja. Ihmiset haluavat hakea muutosta itse. Muutoksia on kuitenkin vaikeaa saada aikaan kadulta käsin. Olisikin toivottavaa, että näiden liikkeiden vaatimukset voisivat maailmalla muuttua politiikaksi. Demokraattinen järjestelmähän on jo olemassa sitä varten. Uutta Ranskan vallankumousta emme tarvitse.
Mielenkiintoista on se, että myös rikkaat itse ovat alkaneet puolustaa korkeampia verojaan. Näin ovat tehneet maailman kolmanneksi rikkain sijoittaja Warren Buffet, joka huomasi maksavansa veroja vain reilut 17 %, vähemmän kuin oma sihteerinsä. Viime viikolla myös Bill Gates asettui kannattamaan Robin Hood -veroa. Mitä tässä siis vielä odotellaan?
Suomessa saamme elää varsin tasa-arvoisessa yhteiskunnassa. Meillä rikkain prosentti omistaa 20 % kaikesta yksityishenkilöiden varallisuudesta. Suomessakin eriarvoisuus on kasvanut 1980-luvulta kovaa vauhtia, mutta onneksi meillä pidetään kiinni pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Täällä jokaiselle taataan yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen, terveydenhuoltoon ja perusturvaan. Meillä uusi hallitus toimii myös nuorisotyöttömyyden poistamiseksi. Lisäksi tuloeroja tasataan siten, että ensi vuonna köyhyysaste pienenee 0,4 %. Tarvitsemme kuitenkin myös Suomessa erityisen solidaarisuusveron kaikkein rikkaimmille, olkoon se sitten nimeltään vaikka Bill Gatesin mainitsema Robin Hood- vero.
Etätyöllä joustoa ja jaksamista työelämään
02.11.2011 12:18
Julkaistu Kulmakunnassa 2.11.2011
Muutama viikko sitten vietettiin kansallista etätyöpäivää, jolloin 10 000 suomalaista jätti saapumatta työpaikalleen ja työskenteli kotoa käsin. Ympäristökeskuksen mukaan tuon yhden päivän ansiosta Suomen hiilidioksidipäästöt pienenivät hetkellisesti 50 tonnia.
Ympäristöystävällisyyden lisäksi etätyö parantaa työelämän laatua. Nykyään kritisoidaan paljon työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeutta. Ongelma koskee erityisesti korkeasti koulutettuja, sillä nuorina aikuisina uraa on luotava eikä perhe-elämälle ehkä löydy aikaa. Etätyössä perheen ja työn yhdistäminen on joustavaa. Työpaikka voisi sijaita kaukanakin, jos sinne ei tarvitse joka päivä matkustaa.
Myös vajaakuntoisten tai liikuntarajoitteisten osallistumismahdollisuudet työelämään paranisivat etätyön avulla. Fyysiset rajoitteet eivät estäisi työntekoa. On vanhanaikaista ajatella, että työtä voi tehdä vain virka-aikana ja valvotusti työpaikalla.
Työnantajakin hyötyy etätyöstä monin tavoin. On havaittu, että etätyössä työteho ja tuottavuus paranevat. Myös työurat pitenevät, kun työntekijä jaksaa ja voi paremmin. Etätyömahdollisuuden tarjoaminen parantaa varmasti myös työpaikan imagoa ja houkuttelevuutta. Nykyään työntekijä arvostaa yritystä, joka ottaa huomioon niin ympäristönäkökohdat kuin työntekijän jaksamisesta huolehtimisen.
Koska suuri osa työstä tehdään tietotekniikkaa hyödyntäen, on outoa, että vain 15 % suomalaista tekee etätyötä. Jotkin työnantajat eivät laske työajaksi edes työmatkalla vaikkapa junassa tehtyä työtä. Tätä tapahtuu valitettavasti myös valtionhallinnossa, jonka tulisi olla edelläkävijä työelämän kehittämisessä. Etätyön paremmalla hyötykäytöllä kun olisi positiivisia ja kauaskantoisia vaikutuksia koko kansantalouteemme.
Turku-Pietari-Köln Valokuvaprojektin avajaispuhe
28.10.2011 13:09
Turku-Pietari-Köln Valokuvaprojektin avajaispuhe Mikaelin linnassa 28.10. 2011
Tänä vuonna vietämme Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta Turussa. Kulttuuripääkaupunkiohjelma on EU:n merkittävin kulttuurialoite ja sillä on suuri kansallinen ja kansainvälinen huomioarvo. Turku 2011 hankkeen päätavoitteina ovat hyvinvointi, kansainvälisyys, luova talous ja kulttuurivienti.
Vuoden 2011 aikana Turussa järjestetään tuhansia tapahtumia. Tavoitteenamme on tavoittaa lähes 2 miljoonaa osallistujaa. Tähän mennessä olemme tavoittaneet heistä jo 1,5 miljoonaa. Kulttuuripääkaupunkivuoden toteutuksessa on mukana tuhansia toimijoita. Valtaosa tapahtumista on ilmaisia eli ne ovat todellakin kaikkien tavoitettavissa.
Lähtökohtanamme Turussa on kulttuurin laaja määritelmä ja olemmekin tuoneet esille hyvin monenlaista kulttuuria: perinteisempien kulttuurimuotojen; musiikin, kuvataiteen, teatterin ja tanssin lisäksi sirkustaidetta, tiedekulttuuria, ruokakulttuuria ja kulttuurikuntoilua. Olemme tuoneet kulttuuria myös eri ihmisryhmille, lapsille, nuorille, vanhuksille, vammaisille, eri kaupunginosissa asuville ja monikulttuurisille ihmisille. Kulttuuria on myös tuotettu monin eri tavoin, niin että myös ihan tavalliset ihmiset, niin aikuiset kuin lapsetkin ovat päässeet osallistumaan kulttuurin tekemiseen.
Kulttuurin avulla voidaan vaikuttaa ihmisen psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Taiteen ja kulttuuritoiminnan avulla ihmiset voivat kartuttaa voimavarojaan ja löytää uusia keinoja hyvinvointinsa parantamiseen. Kulttuuritoimintaan osallistuminen lisää onnellisuuden kokemuksia ja elämän mielekkyyttä sekä vaikuttaa positiivisesti terveyteen ja pidentää jopa elinikää. Tämä meidän kaikkien kannattaa pitää mielessämme.
Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmistossamme onkin runsaasti myös hyvinvointiin ihan suoraankin liittyviä hankkeita. Terveyskeskuksessa lääkärimme määräävät mm. kulttuurireseptejä.
Kulttuuripääkaupunkivuoden toteutuksessa on paikallisten ja alueellisten toimijoiden lisäksi mukana myös laajalti kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Itämeren alueella.
Itämeriyhteistyö toteutuu erityisen hienolla tavalla tässä Turun opetustoimen kulttuuripääkaupunkihankkeessa, yhteisöllisessä lasten ja nuorten valokuvausprojektissa Turku-Pietari-Köln, joka raottaa ovea lastemme ja nuortemme arkeen. Hankkeen työpajoja on toteutettu näissä kolmessa kaupungissa yhteensä 16 kertaa ja niihin on osallistunut lähes 300 lasta ja nuorta.
Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden yhtenä tavoitteena onkin kansainvälistyminen ja verkostojen luominen. Tämän Turku-Pietari-Köln hankkeen parissa tehty työ auttaa nuoria oman identiteetin löytämisessä ja vahvistaa nuoren itsetuntoa. Samalla se laajentaa lasten ja nuorten ymmärrystä toista kulttuuria kohtaan, opettaa lapsia toimimaan yhdessä samanikäisten eurooppalaisten kanssa ja rakentaa näin ystävyyskaupunkien välisiä suhteita. Eläköön kulttuuri!
Vanhuspalvelulaissa on kyse ihmisoikeuksista
06.10.2011 10:07
Julkaistu Kulmakunnassa 5.10.2011
Suomi on hyvinvointivaltio, jossa heikoimmista pidetään huolta. Vanhusten kohdalla törmätään liian usein riittämättömiin palveluihin. Nyt vanhuspalvelulaki on vihdoin kirjattu hallitusohjelmaan ja sen on määrä astua voimaan vuoden 2013 alussa.
Uuden lain myötä vanhusten asema paranee monin tavoin. Lakiehdotuksen mukaan ennaltaehkäisevää toimintaa lisätään ja vanhusten osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta vahvistetaan. Lisäksi vanhukset saisivat kunnalta oman sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen vastuuhenkilökseen. Tämä vastuuhenkilö olisi vanhuksen apuna ja tukena niin käytännön asioissa, kuten esimerkiksi hoito- tai hoivatarpeen suunnittelussa kuin opastajana esimerkiksi sosiaaliturva-asioissa. Lisäksi kuntiin perustettaisiin lakisääteiset vanhusneuvostot ajamaan juuri iäkkäitä koskevia asioita.
Toivottavaa on, että lakiin saadaan vielä tehtyä joitakin parannuksia niiden ehdotusten perusteella, joita lakiluonnos lausuntokierroksella sai. Esimerkiksi henkilöstömitoituksista kaivataan lakiin selkeää kirjausta. Tällä hetkellä mitoitukset ovat vain suosituksia. On voitu huomata, että pelkät suositukset eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan lain velvoittavuutta. Myös ammattitaitoisesta hoitohenkilökunnasta on pulaa. On pidettävä huoli siitä, että meillä on tarpeeksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja nimenomaan geriatrian ammattilaisia toteuttamassa vanhusten palveluita.
Tällä viikolla Suomessa vietetään vanhusten viikkoa. Vanhusten aseman turvaaminen ei saa jäädä kiinni rahasta, sillä vanhusten ihmisarvoisen hoidon ja hoivan turvaamisessa on kyse ihmisoikeuksista. Toivotan turvallista ja ihmisarvoista vanhusten viikkoa kaikille!
Vihapuheilla maalataan maalitauluja
14.09.2011 19:05
Julkaistu Turkulaisessa 14.9.2011
Mustana perjantaina 22.7. yhteiskunnallisesti aktiiviset demokraattiseen vaikuttamiseen uskovat norjalaiset nuoret joutuivat häikäilemättömän murhaajan uhreiksi. Teon motiivit lähtivät ahdasmielisestä ja suvaitsemattomasta keskustelusta, vihapuheesta, joka on vierasta ja pelottavaa kaikille, jotka kannattavat avointa, demokraattista ja suvaitsevaa yhteiskuntaa.
Wikipedian mukaan vihapuheella tarkoitetaan sellaista ilmaisua, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuviha, muukalaisviha, antisemitismi tai muunlainen viha, joka perustuu suvaitsemattomuuteen. Myös Suomessa ovat vihapuheet yleistyneet huolestuttavasti. Meidän kaikkien velvollisuus onkin puuttua näkyvästi ja määrätietoisesti tämän pienen vähemmistön toimintaan, joka ruokkii esimerkiksi muukalaisvihaa.
Suvaitsemattomuutta vähentää avoin keskustelu. Erilaisia mielipiteitä saa olla ja myös maahanmuutosta ja sen ongelmista tulee voida keskustella. Toisen ihmisen ihmisarvon kunnioittamisen pitää olla tämän keskustelun lähtökohta. Perustuslain mukaisesti meidän on sitouduttava ihmisarvon loukkaamattomuuteen ja tasa-arvoon. Usein ennakkoluulojen syynä ovat tietämättömyys tai väärät käsitykset, jotka olisivat oikaistavissa oikealla tiedolla. Monet esimerkiksi virheellisesti luulevat, että maahanmuuttajat saavat enemmän toimeentulotukea kuin muut. Toinen yleinen virhekäsitys on, että maahanmuuttajat syyllistyvät kantaväestöä enemmän rikoksiin, vaikka rikollisuusprosentti todellisuudessa on sama maahanmuuttajien ja kantaväestön keskuudessa.
Meidän suomalaisten tulee muistaa myös oma muuttoliikettä ja maastamuuttoa koskeva historiamme. 1800-luvun lopulta alkaneen muuttoliikkeen myötä Suomesta on muuttanut viimeisen 150 vuoden aikana noin miljoona ihmistä siirtolaisiksi ulkomaille. Mikäli nämä ihmiset eivät olisi muuttaneet ulkomaille, meitä Suomalaisia olisi nyt reilut 7 miljoonaa nykyisen 5,4 miljoonan sijasta. Tuota vajetta ovat korvanneet maahanmuuttajat, joiden tulo maahamme alkoi suuremmassa mittakaavassa 1990-luvulla. Ulkomailla syntyneitä on maassamme tällä hetkellä noin 255 000. Määrä on aika vähäinen verrattuna Suomesta pois muuttaneisiin.
Suomalaisessa yhteiskunnassa kaikki ovat ainakin julkisesti sanoutuneet irti väkivallasta. Meillä on kuitenkin ihmisryhmiä, jotka maalaavat maalitauluja valmiiksi. Voivatko nämä ihmisryhmät olla olematta vastuussa, jos joku tämmöiseen maalitauluun ampuu?
Nuoren kesätyöansiot eivät kuulu vuokranmaksuun
09.09.2011 14:33
Julkaistu Kulmakunnassa 7.9.2011
Kesälomat ja kesätyöt ovat loppuneet ja koulut taas alkaneet. Kesätyöpaikkojakin on ollut kohtuullisesti tarjolla. Monelle nuorelle ilo lisäansioista tai elämän ensimmäisestä omasta palkkapussista on kuitenkin lyhyt. Mikäli kesätyössä käyvän nuoren perhe elää toimeentulotuella, leikataan monissa kunnissa perheen toimeentulotuesta saman tien iso siivu pois lapsen työssäolokuukauden ajalta. Esimerkiksi Turussa vähennys on lapsen perusosan verran, eli 10–17 vuotiaan kohdalla noin 250–300 euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapsen katsotaan elättävän itse itsensä tuona kesätyökuukautena, vaikka muun perheen osalta ei elatusvelvollisuutta sentään katsota olevan. Miltä mahtaa nuoresta tuntua, kun vaikkapa kaupungin kesätöissä koko kuukauden työstä (725 euroa) jääkin tämän jälkeen vain reilut 400 euroa käytettäväksi koko vuoden tarpeisiin?
Vähävarainen nuori jää helposti kokonaan nuorten normaalin sosiaalisen kanssakäymisen ulkopuolelle. On yleisesti todettu, että köyhyys, työttömyys ja toimeentulotukiasiakkuus periytyvät. Nykyisellä käytännöllä ei kuitenkaan kannusteta huono-osaisten perheiden nuoria töihin. Kesä on muutenkin otollista aikaa näiden perheiden lasten syrjäytymiselle. Mikä onkaan nuorelle parempi tapa oppia vastuullista rahankäyttöä ja työelämän pelisääntöjä kuin opetella työntekoa kesätöissä.
Tätä vähennyskäytäntöä toteuttavien kuntien, mm. Turun kaupungin, tulisi harkita toimeentulotuen maksuperusteita tarkemmin ja lopettaa viimeistään ensi kesäksi perheen toimeentulotuen vähentäminen perheen nuoren satunnaisten kesätyötulojen takia. Pienikin asia voi kääntää syrjäytymisvaarassa olevan nuoren tulevaisuuden suunnan.
1 2 Seuraava »